Kehittäminen

Kuinka käy Asterin?

Essote, KSSHP, Siun sote ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat valmistelleet uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa. Hankinta tulisi koskettamaan 700 000 asiakasta ja 25 000 ammattilaista. Uudella järjestelmällä halutaan mm. sujuvuutta työprosesseihin ja järjestelmä, joka kulkee kehityksen mukana. Hanke tunnetaan Aster -projektina.

Kilpailutuksen voittaneen Cernerin vertailuhinta järjestelmälle oli 286 miljoonaa, lisäselvitysten tiedettiin tarkentavan hankintahintaa. Ohjelmistojen osuus investoinnista on arvioitu olevan 20-25%. Muut digiloikan kustannukset muodostuvat mm. käyttöönotosta ja kehittämistyöstä.

Essoten valtuusto päätti viimetöikseen Essoten osallistumisesta Asterin toimitusvaiheeseen. Yhteishankinnan kaikki osapuolet eivät kuitenkaan ole yhtä vakuuttuneita Asterista.

Siun soten alueella ilmestyvä Sanomalehti Karjalainen julkaisi 181 lääkärin allekirjoittaman mielipidekirjoituksen. Asteria kritisoitiin riskipitoiseksi. Vastaavien ongelmien pelätään toistuvan, mitä Uudenmaan alueella on ollut Apotti-järjestelmän kanssa. Siun sotessa osallistumispäätös jäi vielä pöydälle.

Myös Keski-Suomesta kuuluu. KSSHP on informoinut jäseniään arvioitujen investointikulujen noususta. Vasta nyt on konkretian tasolla käyty läpi eri sektoreiden vaatimukset ohjelmistolle. Tarkennusten myötä hankintainvestoinnin on arvioitu kaksinkertaistuvan. Investointikulut hyppäävät KSSHP:ssä 64 miljoonasta 128 miljoonaan euroon. Kustannusnousu johtuu lähinnä oman työn kustannuksista. Tarkennukset heijastuvat myös Cernerin laskutukseen.

Tulevana Essoten valtuutettuna kummastuttaa kiire ajankohdassa, jossa hyvinvointialueiden osalta ollaan vielä valmisteluvaiheessa. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy ja toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Samoin, pitkäkestoisesta valmistelusta huolimatta, yhteishankinnan merkittävät tarkennukset ja tieto lopullisesta mittakaavasta jäivät viime metreille.

Näemme lähitulevaisuudessa, kuinka Asterin käy. Jos yksikin osapuoli jättäytyy osallistumisvaiheesta, olemme uuden tilanteen äärellä.

Mikkelin talous tasapainoon ja yrityssektorille tulitukea!

Tulevalle valtuustokaudelle siirtyy suuri vastuu Mikkelin talouden tasapainottamisesta. Verotuspohja on ohentunut ja velka tilinpäätöksessä kasvanut. Veroprosentti ei painu alas lämpimiä puhumalla eikä uusiin palveluihin tai investointeihin ole edellytyksiä, ellei niihin liity merkittävää kustannushyötyä tai tulopotentiaalia.

Yhteinen näky energiaomistusten järjestelyistä on luotava ripeästi. Viivyttely tuo kriisikuntamenettelyä lähemmäksi, mikä kaventaa myyjän neuvotteluasemaa. Taloutta tasapainotetaan lypsävän lehmän myynnillä. Vastuullinen taloudenpitäjä jatkaa omistusten realisoinnin jälkeen tervehdyttämistä ja luo tuloja elinvoimatyöskentelyn kautta.

Kuntatalouden kannalta dynaamisin alue on yrityssektori. Sieltä löytyvät mahdollisuudet työllisyysasteen, asukasmäärän ja verotuspohjan kasvattamiseksi. Mikkelissä on työikäisten määrä huomioiden hyvin yrittäjiä ja yritysten toimipisteitä. Avoimella sektorilla työskentelee reilu 60 % Mikkelin työvoimasta. Vaikka osuus on merkittävä, niin olemme lähes 10 % takana valtakunnan keskiarvosta. Vaje on ymmärrettävä potentiaalina.

Yritysten kasvuhaluja on tuettava. Mielikuvista huolimatta Mikkelissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rimaa on nostettava ylemmäs. Hankerahoituksen pitää jalostua voimakkaammin yrityksiin tuotekehitykseksi ja skaalautuviksi palveluiksi sekä tietotaidoksi, jota voimme tarjota mm. teollisuudelle. Tarvitsemme laajempaa suunnittelu-, tutkimus- ja tiedonlouhintaosaamista. Yrityssektorimme hyötyisi DI- ja maisteritasoisista koulutusohjelmista yliopistokeskuksellamme.

Yhtä lailla kilpailemme kaupunkina yrityksistä, jotka kartoittavat uusia paikkakuntia toiminnoilleen. Kaupungin reagointivalmiudet ja ketteryys arvioidaan mm. maankäytön sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien näkökulmista. Viranomaisohjauksen, luvituksen ja valvontaviranomaisten lausuntoprosessien ei tule muodostaa pullonkauloja investoinneille. Työvoiman saatavuudessa ja osaamispohjassa kansainvälistymisellä on jo nyt merkityksenä. Kaupungin poliittinen ilmapiiri ja suvaitsevaisuus vaikuttavat osaltaan Mikkelin houkuttelevuuteen investoreiden silmissä.

(Mielipidekirjoitus julkaistu Länsi-Savossa, 2.6.2021)

Tulevaisuus ei ole entisensä

Äänitallenne, jossa pienelle yleisölle pidetty konferenssipuhe Aspenissa vuonna 1983. Innostunut nuori mies kertoo, kuinka uudet teknologiset ratkaisut sulautuvat osaksi jokapäiväistä elämää. Tietokoneet kehittyvät ja yhdistyvät maailman laajuiseksi verkostoksi. Ihmisten tottumukset ja kommunikaatioympäristö muuttuvat. Yleisöstä kysytään: Kuinka nämä tietokoneet toimivat yhdessä? Ja Steve Jobs kertoo mitä tuleman pitää. Konferenssin nimi on ”Tulevaisuus ei ole entisensä”.

Edelläkävijät ratkaisevat useita kysymyksiä tulevina vuosikymmeninä. Väestönkasvuakin suurempi voima on talouskasvu. Kehittyvät maat keskiluokkaistuvat ja muuttoliikkeet ohjaavat ihmisiä sinne, missä heitä tarvitaan talouden ja hyvinvoinnin tekijöiksi.  Ilmastokysymys kiinnittää huomion vähäpäästöisyyteen, uusiutuvaan energiaan ja sen varastointiin. Rajalliset resurssit ohjaavat investointeja kiertotalouteen. Digitaalisuus tuo uusia innovaatioita ja pienentää julkisen sektorin roolia. Ihmisten osallisuus ja kestävän kehityksen tietoisuus voimistuvat.

Työelämän tutkija professori Yrjö Engeström lähestyy tulevaisuutta oppimisen näkökulmasta. Huono oppiminen kulkee kehityksen perässä, hyvä oppiminen kulkee kehityksen edellä ja tekee tietä uudelle kehitykselle.

Menestyvissä kunnissa katse on tulevaisuudessa ja kehittämistoiminta on vireää. Olemme EU:n rakennerahasto-ohjelman uuden kauden kynnyksellä. Pk- ja maaseutuyritysten uudistumishalu ja kehittämisrahoituksen hyödyntäminen on arvostettavaa. Yritysten digitalisaatio, tuotekehitys ja skaalautuminen luovat uusia työpaikkoja. Käytännössä EU-rahoituksessa on kyse maksamistamme veroista ja valtiomme takaamista lainoista. Niille löytyy kyllä ottajat, jos jätämme ne hyödyntämättä.

Mikkelissä on tarve luovuudelle ja innovaatioille. Esimerkiksi tuleva itäisen aluekoulun hanke voisi toimia innovaatioalustana. Kehittäminen voisi palvella lähidemokratiaa, yhteisöllisyyttä ja kulttuuria. Innovaatioalustalla olisi mahdollista kehittää ja pilotoida opetukseen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä teknologioita. Ekologisen rakennustavan valinta ja hankkeistaminen toisivat Mikkeliin uutta puurakentamisen tki-toimintaa, osaamista ja yrittäjyyttä. On tärkeää tunnistaa paikkakunnalta löytyvä tietotaito ja vahvistaa sitä. Myös uudet avaukset mm. yliopistoyhteistyön osalta olisivat Mikkelille erittäin tärkeitä.

Kuljetaan kehityksen edellä.