Yritysmyönteisyys

Mikkelin talous tasapainoon ja yrityssektorille tulitukea!

Tulevalle valtuustokaudelle siirtyy suuri vastuu Mikkelin talouden tasapainottamisesta. Verotuspohja on ohentunut ja velka tilinpäätöksessä kasvanut. Veroprosentti ei painu alas lämpimiä puhumalla eikä uusiin palveluihin tai investointeihin ole edellytyksiä, ellei niihin liity merkittävää kustannushyötyä tai tulopotentiaalia.

Yhteinen näky energiaomistusten järjestelyistä on luotava ripeästi. Viivyttely tuo kriisikuntamenettelyä lähemmäksi, mikä kaventaa myyjän neuvotteluasemaa. Taloutta tasapainotetaan lypsävän lehmän myynnillä. Vastuullinen taloudenpitäjä jatkaa omistusten realisoinnin jälkeen tervehdyttämistä ja luo tuloja elinvoimatyöskentelyn kautta.

Kuntatalouden kannalta dynaamisin alue on yrityssektori. Sieltä löytyvät mahdollisuudet työllisyysasteen, asukasmäärän ja verotuspohjan kasvattamiseksi. Mikkelissä on työikäisten määrä huomioiden hyvin yrittäjiä ja yritysten toimipisteitä. Avoimella sektorilla työskentelee reilu 60 % Mikkelin työvoimasta. Vaikka osuus on merkittävä, niin olemme lähes 10 % takana valtakunnan keskiarvosta. Vaje on ymmärrettävä potentiaalina.

Yritysten kasvuhaluja on tuettava. Mielikuvista huolimatta Mikkelissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rimaa on nostettava ylemmäs. Hankerahoituksen pitää jalostua voimakkaammin yrityksiin tuotekehitykseksi ja skaalautuviksi palveluiksi sekä tietotaidoksi, jota voimme tarjota mm. teollisuudelle. Tarvitsemme laajempaa suunnittelu-, tutkimus- ja tiedonlouhintaosaamista. Yrityssektorimme hyötyisi DI- ja maisteritasoisista koulutusohjelmista yliopistokeskuksellamme.

Yhtä lailla kilpailemme kaupunkina yrityksistä, jotka kartoittavat uusia paikkakuntia toiminnoilleen. Kaupungin reagointivalmiudet ja ketteryys arvioidaan mm. maankäytön sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien näkökulmista. Viranomaisohjauksen, luvituksen ja valvontaviranomaisten lausuntoprosessien ei tule muodostaa pullonkauloja investoinneille. Työvoiman saatavuudessa ja osaamispohjassa kansainvälistymisellä on jo nyt merkityksenä. Kaupungin poliittinen ilmapiiri ja suvaitsevaisuus vaikuttavat osaltaan Mikkelin houkuttelevuuteen investoreiden silmissä.

(Mielipidekirjoitus julkaistu Länsi-Savossa, 2.6.2021)

Yritykset, antakaa tekemänne hyvän näkyä!

Yritykset investoivat, tuottavat palveluita ja käyttötuotteita, luovat työpaikkoja ja maksavat veroja. Näkyvän perustehtävänsä ohella monet yritykset tekevät yhteiskunnallista hyvää muillakin keinoin. Urheilun sponsorointi on tuttua ja kulttuuritapahtumien markkinointiyhteistyö tiedostetaan. Vähäisemmälle huomiolle jää yritysten osallistuminen yhdistysten ja säätöiden sekä tieteen ja taiteen tukemiseen.

Siirryttäessä lähemmäksi jokapäiväistä tekemistä, yritykset tekevät yhteistyötä esimerkiksi työvoimahallinnon, ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Kaikkiin näihin liittyy halu tukea uusien työelämätaitojen oppimista ja ihmisten työelämään siirtymistä. Työnantajat ja työyhteisöt pääsevät tukemaan jatkuvuutta ja kasvua, osallinen antaa vastineeksi kehittyvän työpanoksensa. Pitkäjänteisimmillään uuden osaajan ja työnantajan yhteistyö muuttuu työsuhteeksi.

Haluan muistuttaa myös aiheesta, jonka osalta olemme tällä kaudella loppukirin kohdalla. Kyse on nuorten kesätöistä. Ennen koronakriisiä yritykset järjestivät Suomessa vuosittain noin 120 000 kesätyöpaikkaa. Vuonna 2020 määrä romahti 80 000 työpaikkaan. Tarjonta on kyselyjen mukaan nousemassa 90 000 kesätyöpaikkaan.

Korona on kurittanut monia toimialoja, jotka ovat olleet sesonkiaikaan keskeisiä nuorten ja nuorten aikuisten työllistäjiä. On kuitenkin monia sektoreita, jotka ovat pärjänneet hyvin. On tärkeätä, että nyt lähdetään liikkeelle laajalla rintamalla. Tekemätöntä työtä löytyy. Panostuksen ei tarvitse olla suuri. Muutaman, parinkin viikon työmahdollisuus antaa nuoren arkeen tärkeää sisältöä verrattuna siihen, että koko kesä menisi toimettomana.

Työnhaku, työpaikan pelisäännöt ja onnistumisen kokemukset kasvattavat nuorta henkisesti kyynärän verran lyhyessä ajassa. Kesätyöt voivat herättää nuoren kiinnostuksen toimialalle, vähintäänkin realiteetit hahmottuvat. Toimialasta riippumatta, kosketus yrittäjyyteen voi olla se kipinä, joka aikanaan jalostuu uudeksi yritystoiminnaksi kaupungissamme. Nuorten työllistäminen on yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan.

Useat kunnat toimivat nuorten kesätyönantajina. Lisäksi kunnat antavat yrityksille ja muille yhteisöille taloudellista tukea edistääkseen työllistämistä. Näin tekee myös Mikkelin kaupunki.

Ilmoita työpaikasta useissa kanavissa. Sosiaalisen vastuunkantamisen näkyväksi tekeminen on tärkeätä. Se kertoo yrityssektorin aktiivisesta ja monipuolisesta roolista kaupungissamme ja luo osaltaan Mikkelin myönteistä imagoa.

(Kirjoitus on julkaistu Mikkelin Kaupunkilehdessä 14. huhtikuuta 2021.)

Elinvoimajohtaminen kaipaa ryhtiliikettä Mikkelissä.

Mikkeliläisten yritysten halu pärjätä ja luoda työpaikkoja lupaa hyvää Mikkelin tulevaisuudelle. Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking kertoo kuitenkin kaupunkimme tilastolliset madonluvut ja yritysilmaston haasteet. Mikkeli seutukuntineen sijoittuu barometrissa sijalle 21/25 ja kaupunkivertailussa sijalle 19/20. Koulutuksen ja osaamisen, infrastruktuurin ja yrityspalveluiden osalta maan keskiarvo ei ole kaukana. Sen sijaan elinkeinopolitiikan asema, päätöksenteon yrityslähtöisyys ja kaupungin hankintapolitiikan kehittäminen edellyttävät Mikkelissä toimia.

Elinkeinoelämä on huomioitava kaupungin päätöksissä valmisteluvaiheesta lähtien ja päätökset on tehtävä avoimesti ja tehokkaasti. Kaupungin on mahdollistettava mikkeliläisten yritysten osallistuminen ja yritysyhteistyö hankinnoissa. Elinkeinonäkökulman on oltava mukana kaupungin kaikilla hallinnonaloilla ja palveluissa. Yritysmyönteisessä kunnassa viranhaltijat ja luottamushenkilöt osoittavat aktiivisesti arvostavansa paikallista yrittäjyyttä, sen kaikkia toimialoja ja yritystoiminnan eri mittakaavoja. On luotava ymmärrys siitä, että yrittäjyys synnyttää Mikkelille työpaikkoja, tulovirtoja ja hyvinvointia niin kaupungin ydinalueilla, maaseudulla kuin tietoliikenteen välittämänä maailmalla.

Mikkelissä on käyty keskustelua tulisiko kehitysyhtiö Miksein toiminnot järjestellä uudestaan. On myös esitetty, että kaupungissa tulee olla elinvoimajohtaja.  Avaukset ovat tärkeitä, vaihtoehtoja on ajateltava laajasti.

Miksein toiminta perustuu kumppanuussopimukseen, jossa kaupunki määrittää Miksein tuottamat palvelut. Kaikesta huolimatta, Miksei on onnistunut toiminnassaan usealla sille asetetulla mittarilla. On tiedostettava se, mikä on jäänyt kumppanuussopimuksen ulkopuolelle eli kaupungin vastuulle: kaupungin tosiasiallinen elinvoimajohtaminen, vuorovaikutus toimivan elinkeinoelämän kanssa, elinkeinonäkökulman tuominen poliittiseen päätöksentekoon ja juurruttaminen kaupunkiorganisaation toimintakulttuuriin. On käytävä avoin keskustelu siitä, mikä on estänyt ja mikä estää nykyistä johtoa ottamasta voimakkaampaa johtajuutta näissä kysymyksissä. Toiseksi, onko kehitysyhtiön potentiaali hyödynnetty täysimääräisesti? Kehitysyhtiön toimiala? Yhteistyörakenteet? Asiantunteva omistajaohjaus?

Tämän keskustelun käyminen on edellytys ennen kuin edetään muihin vaihtoehtoihin kaupungin elinvoimajohtamisessa.

(Mielipidekirjoitus on julkaistu 5.3.2021 Länsi-Savossa)