Opetushallituksen raportin mukaan perusopetuksen yläluokilla on vähintään 4000 oppilasta, jotka eivät käy koulua säännöllisesti. Seuranta kunnissa on hajanaista ja tutkijat arvioivat luvun olevan todellisuudessa suurempi. Tutkimustieto pohjautuu aikaan ennen koronaa. On nähtävissä, että ilmiö on vuoden aikana syventynyt.
Suurin osa suomalaisista lapsista ja lapsiperheistä voi hyvin. Koulukäymättömyyden ymmärretään kuitenkin kasvavana ilmiönä edustavan jäävuoren huippua lapsiperheiden haasteista. Syyt ovat yksilöllisiä, mutta mm. lasten masentuneisuus ja ahdistuneisuus, vuorokausirytmin puuttuminen ja kodin olosuhteet tunnistetaan keskeisiksi taustatekijöiksi. Ilmiö koskettaa yhtä lailla tyttöjä ja poikia. Yli puolella ryhmään kuuluvista koulupoissaolot toistuvat läpi yläkoulun. Koulukäymättömyys näkyy puutteina oppilaiden tiedollisissa ja taidollisissa valmiuksissa. Heikot valmiudet hankaloittavat toisen asteen opintoihin siirtymistä ja ovat osatekijä erityisesti ammatillisen koulutuksen suurissa pudokasmäärissä. Ongelmaan tarttuminen on tärkeää työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Mikkelin varhaisen tuen toimintamallissa on linjattu, että 15–20 tuntia luvattomia poissaoloja käynnistää oppilashuollollisia toimipiteitä. Poissaoloihin puututaan Suomessa vaihtelevasti. Etelä-Savossa poissaolotunteja kertyy tyypillisesti 31–50 ja noin 20 % tapauksista puuttuminen tapahtuu vasta 51–100 tunnin puitteissa. Tilanne on lähellä valtakunnan keskiarvoa. Osassa kuntia on portaittaisia puuttumisen toimintamalleja ja ratkaisuja räätälöidään oppilaan tueksi. Kehitettyjä työkaluja hyödynnetään vielä satunnaisesti. Tietoa, systemaattisuutta ja resursseja kaivataan kouluille lisää. Monialainen yhteistyö nähdään lähtökohtana, tukea tarvitaan lapsiperheiden arjen tasolle.
Ennaltaehkäisyn avaintekijöitä ovat osaava kouluhenkilökunta, resurssit ja myönteisen koulukulttuurin ilmapiiri. Myös yläkoulussa tulee olla aikaa oppilaiden ryhmäyttämiselle sekä kodin ja koulun yhteistyölle. Inkluusiossa peräänkuulutetaan yhteisöllisyyttä. Mielestäni sen rinnalla, osana yläkoulun inkluusiota, tukea tarvitsevalla oppilaalla on oltava mahdollisuus kiinnittyä merkitykselliseen aikuiseen. Tuen on oltava tarpeenmukaista.
Toivon, että Mikkeli nähdään osallisena sitouttavan kouluyhteistyön pilotointihankkeessa. Perusopetus tarvitsee pitovoimaa haastavissa tilanteissa olevien oppilaiden kohdalla. Näen tämän perusopetuksemme yhtenä tärkeänä tulevien vuosien kehittämiskysymyksenä.
(Kirjoitus on julkaistu Länsi-Savossa 6.4.2021)
Viimeisimmät kommentit