Perttu Noponen

Yrittäjyys

Tulevaisuus ei ole entisensä

Posted on 4.5.2021 by Kehittäminen Yleinen Yrittäjyys

Äänitallenne, jossa pienelle yleisölle pidetty konferenssipuhe Aspenissa vuonna 1983. Innostunut nuori mies kertoo, kuinka uudet teknologiset ratkaisut sulautuvat osaksi jokapäiväistä elämää. Tietokoneet kehittyvät ja yhdistyvät maailman laajuiseksi verkostoksi. Ihmisten tottumukset ja kommunikaatioympäristö muuttuvat. Yleisöstä kysytään: Kuinka nämä tietokoneet toimivat yhdessä? Ja Steve Jobs kertoo mitä tuleman pitää. Konferenssin nimi on ”Tulevaisuus ei ole entisensä”.

Edelläkävijät ratkaisevat useita kysymyksiä tulevina vuosikymmeninä. Väestönkasvuakin suurempi voima on talouskasvu. Kehittyvät maat keskiluokkaistuvat ja muuttoliikkeet ohjaavat ihmisiä sinne, missä heitä tarvitaan talouden ja hyvinvoinnin tekijöiksi.  Ilmastokysymys kiinnittää huomion vähäpäästöisyyteen, uusiutuvaan energiaan ja sen varastointiin. Rajalliset resurssit ohjaavat investointeja kiertotalouteen. Digitaalisuus tuo uusia innovaatioita ja pienentää julkisen sektorin roolia. Ihmisten osallisuus ja kestävän kehityksen tietoisuus voimistuvat.

Työelämän tutkija professori Yrjö Engeström lähestyy tulevaisuutta oppimisen näkökulmasta. Huono oppiminen kulkee kehityksen perässä, hyvä oppiminen kulkee kehityksen edellä ja tekee tietä uudelle kehitykselle.

Menestyvissä kunnissa katse on tulevaisuudessa ja kehittämistoiminta on vireää. Olemme EU:n rakennerahasto-ohjelman uuden kauden kynnyksellä. Pk- ja maaseutuyritysten uudistumishalu ja kehittämisrahoituksen hyödyntäminen on arvostettavaa. Yritysten digitalisaatio, tuotekehitys ja skaalautuminen luovat uusia työpaikkoja. Käytännössä EU-rahoituksessa on kyse maksamistamme veroista ja valtiomme takaamista lainoista. Niille löytyy kyllä ottajat, jos jätämme ne hyödyntämättä.

Mikkelissä on tarve luovuudelle ja innovaatioille. Esimerkiksi tuleva itäisen aluekoulun hanke voisi toimia innovaatioalustana. Kehittäminen voisi palvella lähidemokratiaa, yhteisöllisyyttä ja kulttuuria. Innovaatioalustalla olisi mahdollista kehittää ja pilotoida opetukseen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä teknologioita. Ekologisen rakennustavan valinta ja hankkeistaminen toisivat Mikkeliin uutta puurakentamisen tki-toimintaa, osaamista ja yrittäjyyttä. On tärkeää tunnistaa paikkakunnalta löytyvä tietotaito ja vahvistaa sitä. Myös uudet avaukset mm. yliopistoyhteistyön osalta olisivat Mikkelille erittäin tärkeitä.

Kuljetaan kehityksen edellä.

Yritykset, antakaa tekemänne hyvän näkyä!

Posted on 10.4.2021 by Yritysmyönteisyys

Yritykset investoivat, tuottavat palveluita ja käyttötuotteita, luovat työpaikkoja ja maksavat veroja. Näkyvän perustehtävänsä ohella monet yritykset tekevät yhteiskunnallista hyvää muillakin keinoin. Urheilun sponsorointi on tuttua ja kulttuuritapahtumien markkinointiyhteistyö tiedostetaan. Vähäisemmälle huomiolle jää yritysten osallistuminen yhdistysten ja säätöiden sekä tieteen ja taiteen tukemiseen.

Siirryttäessä lähemmäksi jokapäiväistä tekemistä, yritykset tekevät yhteistyötä esimerkiksi työvoimahallinnon, ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Kaikkiin näihin liittyy halu tukea uusien työelämätaitojen oppimista ja ihmisten työelämään siirtymistä. Työnantajat ja työyhteisöt pääsevät tukemaan jatkuvuutta ja kasvua, osallinen antaa vastineeksi kehittyvän työpanoksensa. Pitkäjänteisimmillään uuden osaajan ja työnantajan yhteistyö muuttuu työsuhteeksi.

Haluan muistuttaa myös aiheesta, jonka osalta olemme tällä kaudella loppukirin kohdalla. Kyse on nuorten kesätöistä. Ennen koronakriisiä yritykset järjestivät Suomessa vuosittain noin 120 000 kesätyöpaikkaa. Vuonna 2020 määrä romahti 80 000 työpaikkaan. Tarjonta on kyselyjen mukaan nousemassa 90 000 kesätyöpaikkaan.

Korona on kurittanut monia toimialoja, jotka ovat olleet sesonkiaikaan keskeisiä nuorten ja nuorten aikuisten työllistäjiä. On kuitenkin monia sektoreita, jotka ovat pärjänneet hyvin. On tärkeätä, että nyt lähdetään liikkeelle laajalla rintamalla. Tekemätöntä työtä löytyy. Panostuksen ei tarvitse olla suuri. Muutaman, parinkin viikon työmahdollisuus antaa nuoren arkeen tärkeää sisältöä verrattuna siihen, että koko kesä menisi toimettomana.

Työnhaku, työpaikan pelisäännöt ja onnistumisen kokemukset kasvattavat nuorta henkisesti kyynärän verran lyhyessä ajassa. Kesätyöt voivat herättää nuoren kiinnostuksen toimialalle, vähintäänkin realiteetit hahmottuvat. Toimialasta riippumatta, kosketus yrittäjyyteen voi olla se kipinä, joka aikanaan jalostuu uudeksi yritystoiminnaksi kaupungissamme. Nuorten työllistäminen on yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan.

Useat kunnat toimivat nuorten kesätyönantajina. Lisäksi kunnat antavat yrityksille ja muille yhteisöille taloudellista tukea edistääkseen työllistämistä. Näin tekee myös Mikkelin kaupunki.

Ilmoita työpaikasta useissa kanavissa. Sosiaalisen vastuunkantamisen näkyväksi tekeminen on tärkeätä. Se kertoo yrityssektorin aktiivisesta ja monipuolisesta roolista kaupungissamme ja luo osaltaan Mikkelin myönteistä imagoa.

(Kirjoitus on julkaistu Mikkelin Kaupunkilehdessä 14. huhtikuuta 2021.)

Elinvoimajohtaminen kaipaa ryhtiliikettä Mikkelissä.

Posted on 5.3.2021 by Yleinen Yritysmyönteisyys

Mikkeliläisten yritysten halu pärjätä ja luoda työpaikkoja lupaa hyvää Mikkelin tulevaisuudelle. Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking kertoo kuitenkin kaupunkimme tilastolliset madonluvut ja yritysilmaston haasteet. Mikkeli seutukuntineen sijoittuu barometrissa sijalle 21/25 ja kaupunkivertailussa sijalle 19/20. Koulutuksen ja osaamisen, infrastruktuurin ja yrityspalveluiden osalta maan keskiarvo ei ole kaukana. Sen sijaan elinkeinopolitiikan asema, päätöksenteon yrityslähtöisyys ja kaupungin hankintapolitiikan kehittäminen edellyttävät Mikkelissä toimia.

Elinkeinoelämä on huomioitava kaupungin päätöksissä valmisteluvaiheesta lähtien ja päätökset on tehtävä avoimesti ja tehokkaasti. Kaupungin on mahdollistettava mikkeliläisten yritysten osallistuminen ja yritysyhteistyö hankinnoissa. Elinkeinonäkökulman on oltava mukana kaupungin kaikilla hallinnonaloilla ja palveluissa. Yritysmyönteisessä kunnassa viranhaltijat ja luottamushenkilöt osoittavat aktiivisesti arvostavansa paikallista yrittäjyyttä, sen kaikkia toimialoja ja yritystoiminnan eri mittakaavoja. On luotava ymmärrys siitä, että yrittäjyys synnyttää Mikkelille työpaikkoja, tulovirtoja ja hyvinvointia niin kaupungin ydinalueilla, maaseudulla kuin tietoliikenteen välittämänä maailmalla.

Mikkelissä on käyty keskustelua tulisiko kehitysyhtiö Miksein toiminnot järjestellä uudestaan. On myös esitetty, että kaupungissa tulee olla elinvoimajohtaja.  Avaukset ovat tärkeitä, vaihtoehtoja on ajateltava laajasti.

Miksein toiminta perustuu kumppanuussopimukseen, jossa kaupunki määrittää Miksein tuottamat palvelut. Kaikesta huolimatta, Miksei on onnistunut toiminnassaan usealla sille asetetulla mittarilla. On tiedostettava se, mikä on jäänyt kumppanuussopimuksen ulkopuolelle eli kaupungin vastuulle: kaupungin tosiasiallinen elinvoimajohtaminen, vuorovaikutus toimivan elinkeinoelämän kanssa, elinkeinonäkökulman tuominen poliittiseen päätöksentekoon ja juurruttaminen kaupunkiorganisaation toimintakulttuuriin. On käytävä avoin keskustelu siitä, mikä on estänyt ja mikä estää nykyistä johtoa ottamasta voimakkaampaa johtajuutta näissä kysymyksissä. Toiseksi, onko kehitysyhtiön potentiaali hyödynnetty täysimääräisesti? Kehitysyhtiön toimiala? Yhteistyörakenteet? Asiantunteva omistajaohjaus?

Tämän keskustelun käyminen on edellytys ennen kuin edetään muihin vaihtoehtoihin kaupungin elinvoimajohtamisessa.

(Mielipidekirjoitus on julkaistu 5.3.2021 Länsi-Savossa)

Kirjoituksia aihepiireittäin

Viimeisimmät kommentit